Kahden kerroksen väkeä

Joo ei, täällä ei ole mitään nähtävää. Eikä ihan vähään aikaan varmaan ole tulossakaan.

Taloyhtiömme on kaivinkoneiden saartama. Joku saattoi jo kuvastakin sen arvata, kosteusremontti se on täällä vallallaan. Eikä ihan pieni remontti olekaan.

Julkisivut menevät uusiksi ja seinät revitään auki myös sisäpuolelta. Ikkunat vaihdetaan, seinänvierustat kaivetaan ulkopuolelta kivijalkaa myöten auki ja sisältä desinfioidaan lattialistojen alta seinän ja lattian liitoskohdat. Terassi ja ulkovarasto ovat jo saaneet kyytiä, istutuksista puhumattakaan. Ihana omppupuuni onneksi sai jäädä juurilleen, siitä luopuminen olisi jo tehnytkin liian kipeää.

Ja tätä pitäisi vielä kestää vuoden loppuun saakka, puolitoista kuukautta tätä onkin jo eletty. Voitte vaan kuvitella pyöriikö päässäni mitään muuta kuin tämä remontti?! Ja remonttikustannukset tietysti tulevat asukkaiden maksettavaksi. 46000 euroa on arvioitu tämän tulevan meille maksamaan. Ja tämä on siis asuntokohtainen hinta! Ihan noin paljon ei kyllä löydy villasukanvarresta… Asunnon myyjälläkin vastuu on vain kaksi vuotta ja me on asuttu täällä kaksi ja puoli vuotta. Elämä ei todellakaan ole aina reilua.

Koska asuntomme julkisivu saa uuden ilmeen, pistin sitten bloginikin ulkoasun uusiksi. Haamuilua saattaa esiintyä sivumuokkauksista johtuen, mutta ei kannata turhaan tänne klikkailla. Jos ja kun tältä vitutukseltani jaksan, yritän neuloa jotain valmiiksikin, että tämä olisi jatkossakin olevinaan neuleblogi.

lanka: Noro Kureyon 100% villa, kolme kerää

puikot: Addin 5mm puiset neulepuikot

koko: 18cm x 140cm

malli: My So Called Scarf,lisäsin muutamia silmukoita

Osallistuessani silloin joskus siihen ensimmäiseen Salaiseen Neuleystävään, sain ystävältäni kaksi kerää Noroa. Pitkään niitä pyörittelin ja pohdin, että tekisinkö lapasiksi vai pipoksi, vaiko mikä olisi tuon langan arvoinen neule. Sitten innostuin tästä kaulahuivimallista ja Noroni pääsivät viimein puikoille. Tosin yksi kerä piti kaupasta hakea vielä lisää, että kaulaliinalle tuli tarpeeksi pituutta. Tietysti kerä oli eri värjäyserää (en kyllä kuvitellutkaan saavani samaa), mutta eroa ei todellakaan huomaa. Jos jotain tekisin toisin, niin puikot olisivat voineet olla numeroa suuremmat, sillä nyt kaulaliina on hivenen jäykähkö. Vaikka eipä tuo nyt menoa haittaa, tyytyväinen olen kyllä kovin :). Malli on täydellinen kyseiselle langalle, kauniit värit tulevat yksinkertaisessa mallissa parhaiten esiin. Tykkään valtavasti, on vielä niin minun värinen kuin vaan voi olla!

…värien todellisuus on jotain noiden molempien kuvien väliltä… 

Yllä olevassa kuvassa näkyy myös tekemäni heijastin, jonka innostuin ompelemaan jo tuossa viime vuoden lopulla. Viimeistelin jo ajat sitten leikkaamani lasinaluset ompelemalla pari koristeompeletta ympäri ja huopalevyn jämäpaloista kokeilin tehdä heijastimia. Ompelulankana käytin Tiimarin hopeista ohutta "rullalankaa" (löytyi lahjanaruosastolta), mikä kyllä tykkäsi tehdä välillä hyppytikkiä, vaikkakaan ei onneksi niin pahasti, että kukaan sitä huomaisi (paitsi minä!). Pari sydäntä tein ja "heijastimena" käytin sellaisesta heijastinliivistä ratkottua viisisenttistä heijastinnauhaa. Halpaa ja helposti käsiteltävää materiaalia. Ja riittoisaakin. Liivi maksoi parisen euroa ja mittailin, että siinä on heijastinauhaa 2,5 metriä. Kiinnityssysteeminä toimii perinteinen hakaneula.

Ja kirjan tilasin taas. Olihan se hommattava, kun on ne aikaisemmatkin opukset. Kivoja pipoja oli. Voisin tehdä itsellenikin, vaikka on olevinaan miehille tarkoitettuja.

Kiitos Maarulle Päivänteko-tunnustuksesta. Olen niin otettu :). Valitettavasti tämän kunniamaininnan aika taitaa olla jo ohi, joten en jaa tunnustusta eteenpäin. Erityissuosikkeja ei minulla oikeastaan edes ole, kaikkia neuleblogeja on mukava lukea. Enkä edes pidä mitään listaa. Blogilistalta käyn päivityksiä katsomassa ja Marjutin neuleissa on aika kivasti se päivittyneiden neuleblogien lista. Siitä on helppo klikkailla ;). 

lanka: Idena Robust (80% villa, 20% polyamidi) noin 55g

puikot: 3mm pyöröt ja sukkapuikot

malli: Jacques Costeau-pipo 120s

Jospas sitä täälläkin jo viimein herättäisiin tähän vuoteen ;). Eli vuoden ensimmäinen pipo on nähnyt päivänvalon. Ja itse asiassa on vielä elämäni ensimmäinen onnistunut pipo!

Omaan aika pörheän hiuspehkon, joten tätä pipoa käytetään ohjeesta poiketen reilusti korville vedettynä. Persoonallisen käytön sanelee rastatukkani, joka tuossa kuvassakin pullistelee. Käytän aina ponnaria, joten pakkohan se on jonnekin saada tungettua. Pullistelkoon pipossa nyt, vaikka onkin mielestäni siinä rajoilla, että näyttääkö vähän oudolta…

Pituuteen lisäsin pari senttiä, ettei varmasti jää liian lyhyeksi, mutta nyt valmis pipo on sitten sen pari senttiä liian pitkä :). Otsaan laitoin pupunapin, Pupsin, että osaan varmasti pukea pipon oikein päin päähän ;). Pupsi on Tampereen Kädentaidot messuilta ja sopii loistavasti tähän pipoon, oikea söpöliini! Ja todellakin, jos ilmatkin vielä olisivat sellaiset, että pipoa voisi myös käyttää.

Sukat ja kaulahuivi olivat kyllä alkuperäinen tarkoitukseni saada valmiiksi vuoden ensimmäiseen postaukseen, mutta huivin kanssa kävi klassinen moka ja lanka loppui kesken. Ja vääntelinpä yhden bambusukkapuikkonikin sitten poikki, eikä neljällä ja kahdellla tyngällä oikein sukkia tehdä. Eikä niitä puikkoja löytynyt kaupastakaan. Muita kokoja kyllä oli, mutta ei 2,5mm puikkoja :(. Ei auta nyt sitten muu kuin olla hetken aikaa ilman ja tehdä taas joku päivä täsmäisku kauppaan.

No, nyt on sitten minunkin osalta tämä blogivuosi korkattu. Lupauksia en tee, mutta kovasti voisin yrittää saada itseni tämän vuoden puolella niihin neuletapaamisiin mukaan…

lanka: virolainen hahtuva 85g

puikot: suorat 5mm

koko: aikuinen, kengänkoko n. 39

malli: neulotut huopatossut Käspaikasta, käännettävän varren jätin pois 

Miehen pikkusiskon joulupaketista löytyy tänä vuonna huovutetut tossut. Vähän jäi kaivelemaan, etten mitään koristeita saanut aikaiseksi, mutta tossut lähtivät saajalleen jo viikko sitten, joten aikapulan vuoksi jostain oli tingittävä. Viime vuonna jouluneulomusteni saldo oli yhdet ainokaiset lapaset, joten tänä vuonna petrasin hieman ja sain kaksi lahjaa valmiiksi. Jos sama tahti jatkuu, ensi vuonna olisikin sitten kolme omatekemää lahjaa annettavana ;).

Joulupyhien piristykseksi tilasin pari kirjaa. Tai kolme, mutta yksi on vielä saamatta. Eli olen vallan ihastunut Tilda-hahmoihin ja etenkin niihin syötävän suloisiin piparkakku-ukkoihin :). Ne olisivatkin olleet takuuvarma joululahjahitti, mutta ehkä sitten ensi vuonna, kun taas vähän myöhässä innostuin… Tosin työt kutsuvat vasta ensi vuoden puolella, joten eihän sitä tiedä vaikka kärsisin vieroitusoireista ja kone surisisi tässä kotonakin. Ainakin kangasvarastoja täytyy kaivella ja kenties Eurokankaaseen on suunnattava penkomaan.

Jouluvalmistelutkin ovat mallillaan. Kuusi on kannettu sisälle, kinkku on hyvää vauhtia sulamassa ja koti puhdas. Sukulaiset on kierretty ja lahjottu jo viime viikonloppuna, joten joulusta nautimme olemalla ihan vaan kotona kahdestaan. HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE!

Lämmin joulumieli

• 4 rkl joulun taikaa
• ripaus herttaista hymyä
• hyppysellinen lumihiutaleitten tanssia
• ruokalusikallinen jouluisia sävelmiä
• 2 hyppysellistä joulukuusen tuoksua ja kynttilöiden pehmeää valoa
• 3 ripausta lahjakäärön rapinaa
• maustemitallinen jouluherkkujen huumaavia tuoksuja
• 2 kauhallista touhukasta jouluvilskettä ja iloista yhdessäoloa

Valmista rakkaudella ja hartaudella, lämmöllä ja ilolla. Mausteeksi voit lisätä tähtien tuiketta, joulurauhaa ja joulukellon kilinää. Oikealla reseptillä lämmin joulumieli säilyy sydämissä pitkään. 

lanka: virolainen liukuvärjätty 100% villa 195g

puikot: 4,5mm 80cm bambupyöröt

koko: pituus 105cm, leveys 170cm

malli: Revontuli-huivi Ullasta

Jouluna äiti löytää paketistaan Revontuli-huivin. Huivin malli on kiva, pysyy hyvin harteilla ja on sellainen ponchonmallinen. Vaikka lanka onkin kaunista ja punainen äidin lempiväri, ei se silti anteeksi anna sitä, että huivista tuli erinäköinen kuin mallissa. Lisäysten kohtaan jäi reikärivi, vaikka mallihuivissa näin ei ole :(. No mutta, ei mikään kauhea moka, kun kuitenkin symmetrisesti toistuu koko huivin matkalla, mutta tietysti itseäni harmittaa. Ohjeesta poiketen käytin pienempiä puikkoja, sillä käsialani on aika löysää ja suuremmilla puikoilla olisi jo tullut kalaverkkoa.

Virheistä huolimatta huivi on kaunis. Toivottavasti äiti tykkää :). 

lanka: beige Wool (100% villa) n.130g, reunoissa ruskeaa Nallea

puikot: 3,5mm 

napit: omasta nappipurkista

malli:  Woolin vyötteestä, koko 60cm

Työkaveri sai kuukausi sitten pojan ja tämän nutun tein lahjaksi pienokaiselle, vaikka alunperin lahjasuunnitelmani olivat kyllä aivan toisenlaiset. Eli kesällä aloitin neulehaalarin tekoa herneenvihreästä Nallesta. Ensimmäisen lahkeen jo ollessa valmis, alkoikin syyspimeällä langan väri tuntua aivan epäsopivalta, joten eipä siinä muuta kun purkuun vaan ja lennosta uutta mallia ja lankaa puikoille. Ja tässä vaiheessa vauvakin oli jo ehtinyt syntyä, joten oli toimittava nopeasti ;).

Lopputulos olikin sitten tuollainen tyylikäs ja hillitty perusnuttu, jonka ohje tosiaan löytyy sieltä Woolin vyötteen sisäpuolelta. Nutusta tuli ihana ja tummanruskealla Nallella virkatut reunukset sopivat mielestäni täydellisesti beigen Woolin kaveriksi, samoin kuin tummat napitkin. Kasvunvaraa nutussa on kyllä vielä aika paljon, mutta eiköhän jo talvipakkasilla ole sopiva. Ja pienokaisen äiti ainakin oli ilahtunut lahjasta, joten uskoisin nutun tulevan myös käyttöön :).

Tällä hetkellä yritänkin sitten keskittyä vain joululahjojen tekoon. Ensi viikko tietää taas ylitöitä, joten entisestäänkin lyhenevästä illasta pitäisi löytyä aikaa myös neulomiselle, että lahjat ehtivät pukinkonttiin. Että vierähtänee taas hetken, että tämä blogi päivittyy…

Eilen oli ohjelmassa rahantuhlausta hyvällä omallatunnolla. Eli töissä on viime aikoina painettu pitkää päivää ja kotona on käyty vaan kääntymässä, joten eilen vietin ansaittua vapaapäivää ja olin Suomen Kädentaidot -messuilla. Tarkoitus oli alunperin täällä huhuilla messuseuraa, mutta viime viikkoina en ylitöiltä ole montaakaan kertaa konetta ehtinyt avata, joten menin sitten yksikseni. Aikaisempina vuosina olen ollut messuilla aina lauantaisin ja kironnut sitä ihmispaljoutta, joten tänä vuonna sitten kokeilin josko perjantai olisi parempi messupäivä. No, paljon kävijöitä oli silloinkin, mutta mielestäni lauantaisin on vielä enemmän. Sunnuntaista en tiedä, sillä koskaan en ole malttanut odottaa viimeiseen messupäivään asti.

Ja ostokset, niitähän oli sitten kaksi kasillista ;). Suurin osa ostoksista oli tietysti ihan itselleni, mutta löysin myös muutaman joululahjan pukinkonttiin laitettavaksi ja miehelle toin tuliaisiksi heijastimen, kun kerrankin löytyi sellainen miehekkäämpi malli ainaisten nallejen ja kukkien sijaan. Valmistuneesta vauvannutusta on tulossa myös lähipäivinä kuva, kunhan saan kappaleet yhdistettyä. Ei mitään ihmeellistä tai erikoista, ihan semmoinen perusnuttu, minkä ohje Woolin vyötteessä on.

Mutta seuraavaksi kuvakavalkadi messutuomisistani. Ja muistutukseksi, että kaikki on sitten kerrankin ostettu ihan surutta rahaa tuhlaten :). Niin, että jos joku kysyy, en edes kehtaa kertoa kuinka paljon meni…

Fabelia sukkalangoiksi kuusi kerää. Paris Mohairia ja MILLA mohairia (muistaakseni molemmat mohairit 3€/kpl) kaulaliinoiksi ja Novitalta kahden euron Rose Mohairia ja neljän euron erikoisen vihreää Mamboa.

Angorinan kojusta vyyhti Angorilla Silkiä (14€) ja kaksi vyyhtiä Atacama Alpacaa Lankakaupasta (6€/vyyhti). Vuorelmalta (muistaakseni) bambupuikkoja puoleen hintaan ja Vihreältä Vyyhdiltä eebenpuiset sukkapuikot.

Piikun huovutusvillaa, erilaisia huovutettuja rintanappeja ja pari avaimenperää. Iderin Heli Pukin ihania joulukortteja (näitä lähetän joka vuosi) ja erilainen kalenteri ensi vuodelle.

Ja vielä kankaanpainokuvia (Pia Westerholm ja May-Me), miehelle se heijastin ja loput sitten pukinkonttiin. Sisko saa joululahjaksi nakit silmilleen (Taikatuu) ja äitiä ajattelin lahjoa Rosee-työvälineellä. Jalkakylpyjä ajattelin laittaa lahjoihin hahtuvatossujen kaveriksi, vaikka näitä tossujahan ei ole vielä edes olemassa…

Mutta oikein mukava messupäivä oli, ensi vuonna taas uudestaan :) 

Eilen pyörähdin tuolla Tallinnan puolella ja uusia huivilankoja tuli ostettua reilut puolitoista kiloa. Missään varsinaisessa lankakaupassa en päässyt käymään (kun työporukkamme oli vähän heikossa hapessa edellisyön juhlinnan jälkeen…), mutta näitä lankoja sain onneksi ostettua, mikä olikin pääasia. Tuosta punaisesta vyyhdistä pitäisi äidille tulla joululahja ja sininen on siskon synttärilahjaa varten, mutta loput ovatkin sitten omaan käyttöön ;). Ihanan syksyisiä värejä, tykkään kovasti.

Sonjaa, Tiinaa, Ninaa ja nyt vielä Lauraakin. Ihmettelen vaan, että kuinka montaa erilaista noita Novitan kampanjalankoja oikein on? Tätä uusinta, Lauraa, bongasin Kodin Ykkösen Yllätyspäiviltä. Mitään en langasta ole kuullut, enkä yhtäkään mainosta nähnyt, joten ihan hämmästyin kaupassa, kun tähän lankaan törmäsin. Tarjolla oli kolmea eri väriä, punaliilaa, sinivihertävää ja tätä kolmatta. Lanka on pehmeää, vähän kuin Aino tai Huopanen ja 100g kerässä (50% villa ja 50% akryyli) on 100m ja kasin puikoilla on neulottavissa. Olisin halunnut ostaa enemmänkin kuin nuo kolme kerää, mutta värit olivat liian hempeitä minulle. Nämäkin kerät on siinä rajoilla, mutta kaulaliinaksi kelpuutan. Langan normaalihinta on 4,50€, mutta olivat tarjouksessa 3,50€.

Että olkoon tämä nyt sitten mainospostaus tuolle tuntemattomalle Laura-langalle. Jotta Kodin Ykköseen kaikki vaan ostoksille, ainakin täällä Tampereella lankaa oli paaaljon ;).

Innostun yleensä vasta jälkijunassa uusista neuleohjeista, joten pakko hehkuttaa, kun kerrankin olen ensimmäisten joukossa. Eli uudesta Ullasta vallan intouduin minäkin ja puikoille pääsi Amor-huivi. Lankana on ihanan pehmeä Alpaca ja toivottavasti valmistuu pian, sillä uudelle kaulanlämmittimelle olisi näillä lämpöasteilla kyllä käyttöä.

Ullassa on muitakin toteuttamisen arvoisia ohjeita. Ainakin balleriinatossut on saatava ja minä, joka niin vierastan pitsisukkia ja palmikoita, olen täysin lumoutunut Bombadil-sukista. Ja ehdottomasti Revontuli-huivi on myös toteutettava, että sylintäydeltä kiitoksia vaan kaikille Ullan tekemiseen osallistuneille vielä tämänkin blogin kautta, aivan mahtavia ohjeita ja juttuja taas kerran :).

Ja lankaa, sitä tarttuu mukaan myös näköjään ruokaostoksiltakin. Eli Citymarketin kampanjalankaa, Ninaa (50% villa, 50% akryyli), ostin kolme kerällistä. Tummaa harmaata kaksi ja marjapuuronpunaista yhden. Lanka tuntuu jotenkin nihkeältä, puuvillaiselta, eikä langassa ei ole ollenkaan semmoista keveyttä ja villan tuntua :(. Ja näin kotona voikin sitten jo ihmetellä, että mitenköhän sitä aina tulee sorruttua noihin kampanjalankoihin, vaikka jo ostaessa tietää, ettei se ole ollenkaan mieleistä lankaa. Huokaus…

Kuvassa on pari Teddy-kerääkin ja nämä olivat aivan harkittuja ostoksia. Pörröisiä kotisäärystimiä tekisi mieli eikä tarjoushinnalla tietenkään ollut ostopäätöksen kanssa mitään tekemistä ;).